Lannehalvaus

Lannehalvaukseksi kutsutaan rasitusperäistä syndroomaa, jonka seurauksena hevosen lihakset jäykistyvät ja kramppaavat. Lievimmillään lannehalvaus voi näkyä vain takaosan jäykkyytenä, pahimmillaan hevonen käy maate eikä pääse ylös. Lihasjäykkyyden lisäksi oireina voi esiintyä kramppeja, hikoilua, lihasten turvotusta, ylösnousuongelmia, seisomista virtsausasennossa, liikkumishaluttomuutta ja jopa liikkumiskyvyttömyyttä. Huono suorituskyky, epäpuhtaat liikkeet ja lyhentynyt askel voivat olla myös merkkejä lannehalvauksesta, vaikkei niitä […]

Mahahaava

Luonnossa elävä hevonen syö vuorokaudesta noin 20 tuntia, joten hevosen ruuansulatuselimistö on sopeutunut siihen, että mahassa ja suolessa on koko ajan sisältöä. Niinpä hevosen mahalaukun tilavuus on vain noin 10 litraa. Ruokatorven puoleinen osa mahalaukusta (noin 1/3) on epiteelipeitteistä, jossa ei ole rauhasia. Muu osa mahasta on ns. rauhasmahaa, jossa on suolahappoa, limaa, pepsiiniä ja […]

Metabolinen syndrooma ja kaviokuume

METABOLINEN SYNDROOMA Metabolinen syndrooma ei varsinaisesti ole sairaus, vaan kokoelma kaviokuumeelle altistavia tekijöitä. Siihen liittyy yleinen lihavuus ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriö ja insuliiniresistenssi. Sitä esiintyy kaikenikäisillä hevosilla ja poneilla, mutta tyyppirotuja ovat erityisesti brittiläiset alkuperäisrodut kuten shetlanninponit, welshit, newforestinponit jne. Metabolisesta syndroomasta kärsivillä tyypillistä on lihavuuden lisäksi rasvakertymät kaulassa (ns. cresty neck), sään vieressä ja hännäntyvessä. […]

Hiekansyönti

Hiekansyönti on tyypillisintä ahneille poneille ja suomenhevosille. Ongelma on yleensä ajankohtainen syksyllä laidunkauden jälkeen, kun hevoset siirtyvät hiekkatarhoihin, tai keväällä lumien sulaessa ennen laidunkautta. Hiekkaa voi päätyä suoleen heinän mukana tai hevonen voi tekemisen puutteessa tonkia maata ja syödä hiekkaa tai maa-ainesta. Hiekkaa kertyy yleensä paksusuolen pohjalle, ja se voidaan helposti diagnosoida röntgenkuvalla. Oireet Tyypillisin […]

Ruunaus

Syntyvistä varsoista karkeasti ottaen puolet syntyy hännän alla kaksi reikää ja loput on varustettu yhdellä (tämä on muuten ehdottomasti paras tapa arvella vastasyntyneen varsan sukupuolta; mahan alla sijaitseva kalusto voi olla hyvinkin hämäävän näköistä napatynkineen ja siitin piilottelee usein syvällä esinahan sisällä). Kaikkien orivarsojen kohdalla tulee aikanaan eteen päätös siitä, pidetäänkö ne oriina vai olisiko […]

Vet Check

Aktiivisessa treenissä oleva hevonen on urheilija siinä missä aktiivisesti treenaava ihminenkin. Urheilija ei tervettä päivää näe, sanotaan. Jotta kuitenkin saisimme pidettyä treenikaverimme mahdollisimman terveenä ja suorituskykyisenä, on hyvä käyttää se säännöllisesti klinikalla ns. vuositarkastuksessa. Jos suurempia ongelmia suorituskyvyn kanssa ei ole, hyvä ajankohta tarkastukselle on kisakauden päätteeksi syksyllä tai ennen kisakautta keväällä, tai vaikka molemmat. […]

Varsojen jalka-asennot

Sanastoa On varsin yleistä, että vastasyntyneen varsan jalka-asennot eivät ole täydelliset. Suuri osa lievistä asentovirheistä kuitenkin korjaantuu ainakin osittain melko nopeasti syntymän jälkeen, esimerkiksi vastasyntyneen varsan vennot vuohiset ja lievät carpuksen/tarsuksen valgusasennot korjautuvat usein itsekseen, kun varsan annetaan liikkua kiinteällä alustalla. Ventoja jalkoja ei saa missään tapauksessa tukea sitein, sillä sitominen löystyttää jalan kudoksia entisestään. […]

Muut pikkuvarsan sairaudet

Napatulehdus Syntymän yhteydessä varsan napanuora katkeaa. Jäljelle jää pieni pätkä napanuoraa, joka yleensä kuivuu ja tippuu pois noin viikon kuluessa. Napanuora voi toimia kuitenkin tehokkaana infektioporttina päästäen bakteereita napaan ja jopa verenkierron kautta muualle elimistöön, kuten niveliin tai keuhkoihin. Altistavia tekijöitä napatulehdukselle ovat muusta syystä heikko tai sairas varsa, vasta-ainepuutos, huono hygienia tai auki jäänyt […]

Varsan vasta-ainepuutos

Normaali, vastasyntynyt varsa seisoo tunnin kuluessa syntymästä. Imurefleksi alkaa 5-10 minuutin kuluessa syntymästä, ja varsa imee tammaa 2 tunnin kuluessa. Varsa nousee ylös imemään 2-4 tunnin välein ja nukkuu välissä makuulla. Varsa ulostaa pikikakan yleensä ensimmäisen elintuntinsa aikana, kuitenkin viimeistään 12 tunnin kuluessa. Oriit virtsaavat 6 tunnin kuluessa, tammat 12 tunnin kuluessa. Napa kuivuu ja […]

Varsominen

VARSOMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT ONGELMAT Tamma kantaa normaalisti 315-365 vrk (tavallisin noin 340 vrk). Kantoaika on sikäli yksilöllistä, että usein tamma varsoo aina suunnilleen samoilla vuorokausilla. Yli vuodenkin kantoaika voi olla normaali. Tamman varsomista ei yleensä koskaan käynnistetä yliaikaisuuden vuoksi. Reilusti yliaikaa kantaneen tamman ja sikiön tilanne kannattaa kuitenkin tarkastuttaa eläinlääkärillä. Tällöin ultraäänellä voidaan tutkia […]